Miikka Venäläinen aloitti Lahden kaupungin elinkeinopäällikkönä lokakuussa. Päijät-Hämeen Yrittäjien asiantuntijatehtävästä kaupungille siirtynyt Venäläinen kertoo, että käytännössä molemmissa viroissa on paljon samaa. Mutta miten uusi elinkeinopäällikkö kehittäisi yritystoiminnan edellytyksiä kaupungissa? Otimme selvää.

Elinkeinopäällikön tehtävä on monipuolinen. Se kattaa esimerkiksi pienhankintoja, innovatiivisia hankintoja sekä kaupungin hankintatoimen kehittämistä. Tärkeimmäksi tehtäväkseen Venäläinen kokee kuitenkin vuorovaikutuksen lisäämisen kaupungin ja yritysten välillä.

– Hankinnat ovat yksi vuorovaikutuskeino, mutta myöskään tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia ei digitaalisena aikakautena pidä unohtaa. Hankintatoimen resurssit putosivat murto-osaan siitä, mitä ne olivat edellisen vuoden vaihteessa PHHYKY:n mukana, joten siihen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Hankintaosaamisen kehittäminen kaupungin sisällä on tärkeä osa tulevassa hankintaohjelmassa.

– Hankintoja tekee todella moni ihminen kaupungin sisällä, joten toimintatavat täytyy saada myös jalkautettua koko kaupunkiorganisaatioon. On tärkeää saada myös Hankintasampo tutuksi ja käyttöön.

Viime vuonna Hankintasammon kautta tuli kaupunkiorganisaatiolta noin miljoonan edestä hankintoja. Lisäksi hankintaohjelmaan on tulossa muutoksia.

– Tulevassa hankintaohjelmassa voi saada esimerkiksi työllistämällä lisäpisteitä. Tavoitteena on saada työvoimareserviä käyttöön myös hankintojen kautta, valottaa Venäläinen hankintojen tulevaisuutta.

Miikka Venäläinen on Lahden kaupungin elinkeinopäällikkö. Häneen voivat olla
yhteydessä yrittäjät, joilla on kommentteja siitä, miten kaupunki voisi toimia
paremmin tai kokemuksia mitä haluaa jakaa. ”Minut saa kutsua myös vierailulle
yrityksiin”, Venäläinen kehottaa.

Avointa keskustelua yrittäjien kanssa

Kaupunkistrategiaan on saatu yritykset mukaan niin avoimella strategiapalaverilla kuin Webropol-kyselylläkin vuoden alusta lähtien. Siitä Venäläinen on hyvillään.

– Kyselyssä nousi yrittäjien ja muidenkin yhteisenä tahtotilana parantaa kaupungin vetovoimaa, jotta tänne saadaan sekä osaajia ja asukkaita. Ei ole kiva kuulla, että lahtelainen yritys joutuu perustamaan sivutoimiston johonkin muualle, että sille riittää osaavaa työvoimaa.

Kaupungin ja yrityksien välistä puuttuu Venäläisen mukaan selkeä prosessi.

– Yritysvaikutusten arviointi on periaatteessa käytössä, mutta käytännössä yrityksien oikea-aikainen osallistaminen on tapauskohtaista. Kokonaisuutena kehitystä on silti tapahtunut lähivuosina paljon. Esimerkiksi kaavoituksessa kysytään kiitettävästi lausuntoja yrityksiltä ja Ladec järjestää yhdessä kaupunkiympäristön kanssa aluetapaamisia, joissa keskustellaan kaupungin alueiden kehittämisestä yrittäjien kanssa.

Kyseessä on myös tottumiskysymys kaupunkiorganisaatiolle.

– Jos kukaan ei muista kysyä yrityksiltä kommenttia tai sitä kysytään liian myöhään, jää siitä huono maku. On kaikkien kannalta hedelmällisintä, jos vuorovaikutus alkaa jo prosessin alkuvaiheessa. Tahtotila yleisesti kuitenkin on se, että kommentteja halutaan.

Miten yrityksien toimintaedellytyksiä voisi parantaa?

– Hankinnoissa on suuri potentiaali sekä kaupungin, että sen konserniyhtiön sisällä. On tärkeää saada kaikki pienhankinnat Hankintasampoon, jotta siitä syntyisi kunnollinen markkinapaikka. Kaupungin täytyy myös pystyä reagoimaan nopeasti yrittäjien yhteydenottoihin ja aloitteisiin.

Kaupungin tulisi toimia Venäläisen mukaan palveluorganisaationa, joka mahdollistaa yrittämisen.

– Asioinnin joustavuus ja palvelun laatu sekä yritysalueiden tilanne Lahdessa, luettelee Venäläinen palveluorganisaation tehtäviä.

Lahden kaupunkistrategiaan on kirjattu, että Lahti on vuoteen 2020 mennessä Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. Onko tavoite realistinen?

– Kevään välietapissa näemme missä mennään nyt. Tavoite on realistinen, muttei helppo. Koko konserniin täytyy saada mentaliteetti, että kun yrittäjä on yhteydessä, niin vastinetta täytyy saada nopeasti eivätkä pallot saa pudota. Lisäksi tässäkin asiassa nousee esiin hankkeiden toimivuus sekä yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatus varhaiskasvatuksesta lähtien vaikuttaa osaltaan paljon alueen yritysystävällisyyteen. Lisäksi uusi korkeakouluyhteistyö mahdollistaa uutta yritysyhteistyötä, joka on positiivista myös yritysystävällisyysnäkökulmasta.

Lahdessa on vahva keskisuurten ja suurten perheyritysten perinne. Mikä on pk-yrittäjien merkitys kaupungille?

– Huikean suuri. Eikä yksinyrittäjiä pidä unohtaa. Pk-kentällä on hurjasti potentiaalia. Kaupungin täytyy pystyä tarjoamaan ne asiat, jotka mahdollistavat yritysten kasvun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki toimii yrityksien alustana, jossa yritykset voivat hyödyntää kaupungin tietoja ja palveluita. Kaupungin tietojen avaaminen niin, että yritykset pääsevät niihin kiinni, on tärkeää.

TEKSTI: Mikko Blomberg | KUVA: Lassi Häkkinen