Lahden ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan
ammattikorkeakoulun muodostama LUT-konserni tuo uudenlaisia opintopolkuja
ja mahdollistaa entistä sujuvamman siirtymisen jatko-opintoihin korkeakoulusta
yliopistoon. Mutta minkälaisia mahdollisuuksia se avaa elinkeinoelämälle? Haastattelimme
Lahden Ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläistä sekä Lappeenrannan
teknillisen yliopiston rehtoria Juha-Matti Saksaa.

Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläisen mielestä samaan konserniin kuuluminen luo mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin elinkeinoelämällekin.

– Lahden elinkeinoelämässä on suuri tarve rakentamisalalla, mutta meillä ei ole tarjota siihen koulutusta, jota Saimaan ammattikorkeakoulusta löytyy. Vastaavasti Lappeenrannassa tarvitaan lisää ICT-osaajia, joita koulutetaan Lahden ammattikorkeakoulussa. Voimia yhdistämällä voimme viedä koulutusta lähemmäs paikkaa, jossa on tarve ammattilaisille, kertoo Kilpeläinen.

Kouluilla on pidemmän aikavälin visioita, mutta myös nopeasti käytäntöön vietäviä tavoitteita.

– Emme halua käyttää aikaamme pelkkään suunnitteluun, vaan vastata yritysten tarpeisiin juuri nyt. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii esimerkiksi voimakkaasti kasvava kiertotalous, johon saamme oman osaamisen vahvistukseksi LUT:n akateemista tietotaitoa.

Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen toivoo, että LAMK ja LUT pystyvät yhdessä vastaamaan yritysten tarpeisiin nopeasti.

LAMK ja LUT haluavat olla tulevaisuudessa yhä lähempänä Päijät-Hämeen elinkeinoelämää. Kilpeläisen mukaan ammattikorkeakoulu haluaa koulutuksella sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla palvella aluetta entistä paremmin.

– Korkeakouluilla on mahdollisuus ottaa Lahden alueella yhä vahvempi aluekehitysvastuu. Tätä on mietitty yhdessä muun muassa yrittäjäjärjestön kanssa. Haluamme rakentaa yhden luukun toimintaperiaatetta, jossa yritykset pääsevät korkeakoulujen ja aluekehitysorganisaatioiden palvelujen pariin entistä helpommin.

Kilpeläinen pitää myös työharjoittelun kehittämistä ja parempaa integroimista yrityksien arkeen hyvänä tapana saada yrityksiin osaavia työntekijöitä ja toisaalta tasoittaa opiskelijoiden väylää työelämään. Yksi ajatus olisi antaa ammattikorkeakoulun opettajien vastuulle tiettyjä yrityksiä, joiden toimintaan he pystyisivät valmistamaan harjoittelijaa jo ennen harjoittelujakson alkua.

– Suurin meille kantautuva haaste harjoitteluiden suhteen on yrityksiltä edellytettävän harjoittelun perehdytysvaiheen resursointivaade voisi olla opiskelijan mukana työpaikalla harjoittelun alkuvaiheessa, jolloin yrityksen ei tarvitsisi käyttää niin paljon aikaa perehdyttämiseen. Näin yritysyhteistyöstä tulisi jatkuvaa ja pysyvää, josta olisi hyötyä kaikille osapuolille.

Työvoiman saatavuus on ongelma tietyillä toimialoilla. Kilpeläisen mukaan Lahden alueen vetovoima määrittää niin koulun kuin yrityselämänkin menestymismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
– Vetovoimahaaste on yhteinen. Jos LAMK:n vetovoima paranee, saamme sisään opiskelijoita, jotka haluavat kouluttautua ja työllistyä alueella.
Vetovoimassa isossa roolissa ovat myös alueen yritykset.

– Jos voimme sanoa meitä harkitseville opiskelijoille, että voimme avata portteja alueen elinkeinoelämään ja meidän kauttamme opiskelijat pääsevät tutustumaan yrityksiin, on meillä paremmat mahdollisuudet saada enemmän hyviä opiskelijoita.

Juha-Matti Saksa: Yrityksillä pitää olla nälkää ja halua menestyä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa uskoo, että yhteistyö Lahden suuntaan tekee niin yliopistosta, ammattikorkeakoulusta kuin alueiden yrityksistäkin entistä vahvempia. Hän uskoo, että ammattikorkeakoulun, yliopiston ja yrityksien yhteistyöstä syntyy summaansa isompi kokonaisuus.

– Yliopiston tärkein tehtävä on tieteellinen tutkimus, tuottaa asioita, joita ei ole olemassa. Ammattikorkeakoulut ovat puolestaan ykkösiä paikallisissa TKI-palveluissa yhdessä yrityksien kanssa. Paras yhteistyö syntyy avoimesta vuoropuhelusta, kuvailee Saksa yhteistyötä.

Saksan mukaan LAMK ja LUT täydentävät toisiaan erinomaisesti, koska laitokset eivät ole keskenään kilpailuasemassa. Näin esimerkiksi kansainvälistä rekrytointia pystytään hoitamaan yhdistetysti.

– Maksullisten opiskelijoiden hakeminen maailmalta yhdessä on helppoa, koska emme kilpaile keskenämme opiskelijoista. Sen sijaan pystymme tarjoamaan sujuvat polut ammattikorkeakoulusta yliopistoon ja sitä kautta myös työelämään.

Hän uskoo yhteistyöllä olevan merkittävä vaikutus elinkeinoelämälle.
– Haluamme yrityksien menestyvän yhteistyössä meidän kanssamme. Päijät-Hämeessä on paljon perheomisteisia, kasvuhaluisia yrityksiä, joita voimme auttaa menestymään vielä paremmin.

Elinkeinoelämän suuntaan yhteistyöllä on kahdenlaisia vaikutuksia.
– Yliopiston näkökulmasta yrityksillä on haasteita, joita voidaan ratkaista tutkimusosaamisella. Yksittäiset tutkimushankkeet ovat ylivoimaisesti paras tapa saada tällaista osaamisista firmaan. Toisena asiana on itse koulutus: Lahden alueelle mahtuu varmasti lisää yliopistokoulutuksen saaneita ihmisiä.

Minkälaista yrityksen yhteistyö yliopiston kanssa voi olla?
– Se on käytännössä yrityksen ongelmien ratkaisemista. Emme tee konsultointia, mutta autamme oman osaamisemme kautta yritystä eteenpäin. Yrittäjälle se saattaa olla joko kuppi kahvia osaavan tutkijaryhmän kanssa tai vuosikymmenten yhteistyö, valottaa Saksa.
Saksa kokee uusien menestyvien yrityksien lisäämisen alueelle tärkeänä tehtävänä, jossa myös LUT voi olla oleellisesti mukana. LUT:lla ja LAMK:lla on myös kiihdyttämötoimintaa Lahdessa ”Green Campus Open” -nimen alla.

– Lahdessa on paljon menestyviä yrityksiä. Kun niitä saadaan lisään, koen onnistuneeni työssäni. Tässä apuna voi olla LUT:n ja LAMK:n kiiihdyttämökonsepti Green Campus Open, joka on keskittynyt uusien yritysten kehitykseen ja startuppeihin. Green Campus Open LUT:n, LAMK:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyön uusi hedelmä, joka on jo poikinut hyvää molemmille alueille.

Alueen yrityksiltä Saksa toivoo lisää menestymishalukkuutta.
– Yrityksillä pitää olla nälkää ja halua menestyä. Ei pidä tyytyä siihen mitä nyt on. Toivon, että Lahden alueelta löytyisi uteliaisuutta ja asennetta pelastaa maailma, ennen kuin me hukumme roskaan. Silläkin pystyy tekemään bisnestä.

Teksti: Mikko Blomberg
Kuvat: Mikko Blomberg, Teemu Leinonen, Jami Pankakari, LUT