Yrittäjän puolella

149

Edunvalvonta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, etujärjestötyö – kankeita termejä
tärkeästä työstä. Kysyimme Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Outi Hongistolta,
mitä vaikuttaminen tarkoittaa käytännössä.

Yrittäjien etujärjestönä toimiminen on perimmäinen syy järjestön olemassaoloon, sanoo Hongisto.
– Yrittäjäjärjestö kokoaa yhteen niiden äänen, joiden on yksin vaikeampaa tulla kuulluksi. Yrittäjän perustyö on oman yritystoiminnan pyörittämisessä, meidän tehtävämme on hoitaa asioita eteenpäin toimintaympäristössä, jotta yrittäminen olisi Suomessa mahdollisimman sujuvaa. Edistämme asioita, joihin yksittäisen yrittäjän aika, voimat tai kiinnostuskaan ei välttämättä riitä.

Käytännössä edunvalvonta on pääasiallisesti julkiseen päätöksentekoon vaikuttamista tavalla tai toisella. Outi Hongisto jakaa järjestön vaikuttamisen kolmeen osa-alueeseen: Pk-yritysnäkökulman tuottaminen eri yhteyksiin; epäkohtien esiin nostaminen, niihin puuttuminen ja korjausehdotusten tekeminen; sekä kolmantena tulipalojen sammuttaminen.

Suurin osa yrityksistä – yli 93 prosenttia – on mikroyrityksiä eli alle kymmenen henkilön yrityksiä. Silti asiat usein nähdään suurempien yritysten lähtökohdista, olipa kyse suuren yleisön tai lainsäätäjän ajatusmaailmasta. Siksi eri tilanteissa pk-yritysten näkökulman ja realiteettien esillä pitäminen on niin tärkeää.
– Se on sitä työtä, jonka vaikutuksia on vaikein mitata ja joka on pitkäjänteistä puuhaa. Se on myös joskus turhauttavaa, kun suoraa yhteyttä tekemisen ja tulosten välille on vaikea vetää, sanoo Hongisto.
–Pitkää pinnaa ja kestäviä istumalihaksia tarvitaan, hän jatkaa.

Työtä tehdään lukuisissa toimielimissä, valiokunnissa ja työryhmissä, joissa yrittäjiä edustavat niin järjestön toimihenkilöt kuin luottamushenkilöinä toimivat yrittäjät. Toimitusjohtaja ottaa muutamaksi esimerkiksi vaikkapa kunnan elinkeinoyhteistyöryhmän, koulutusorganisaation työelämätoimikunnan tai lainsäädäntötyön valmisteluun asetetun työryhmän, lukuisten hankkeiden ohjausryhmistä puhumattakaan. Tätä työtä tehdään järjestön kaikilla tasoilla: paikallisesti kunnissa ja maakunnissa, valtakunnallisesti sekä Eu-tasolla.
– Tähän kategoriaan kuuluvat myös järjestön tekemät selvitykset ja tutkimukset, joilla pk-yritysten näkökulmaa ja tilannetta saadaan kuvatuksi ja faktojen avulla pöydälle. Tällä työllä on hyvin suuri merkitys edunvalvonnassa.
– Myös pyydetyt lausunnot ovat tärkeitä asioiden esiin nostamisessa, vaikka usein itselle jääkin tunne, että lausuntovaiheessa ollaan jo vähän myöhässä. Varsinainen vaikuttaminen pitää tehdä asioiden valmisteluvaiheessa. Siksi on tärkeää, että päätösten valmistelu on avointa, jotta sidosryhmät voivat halutessaan tuoda kantojaan esiin ajoissa. Lausuntopyyntöjä ei myöskään voi jäädä vain odottelemaan, vaan kannanottoja on tehtävä myös oma-aloitteisesti. Aina niitä ei ehkä niin toivotakaan, Hongisto hymähtää.
Merkittävä rooli vaikuttamisessa on henkilökohtaisella keskusteluyhteydellä päättäjiin. Lobbaamisella on huono kaiku monelle, mutta pelkkien papereiden varassa ilman keskusteluyhteyttä asiat eivät suinkaan etene.

Enimmäkseen otsikoihin nousee työ, jossa puututaan epäkohtiin. Ajankohtaisimpana voisi valtakunnan tasolla mainita järjestön tavoitteen saada työllistämiseen joustavuutta helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.
– Joskus epäkohtiin puuttuminen merkitsee jonkun toisen näkökulmasta heikennystä. Niinpä asioiden korjaaminen ei ole ollenkaan niin suoraviivaista ja nopeaa, kuin mihin esimerkiksi yrittäjät itse ovat omassa toiminnassaan tottuneet. Kyseinen aloite irtisanomisen helpottamisesta on esimerkki hyvinkin poliittisesta kysymyksestä, toteaa Hongisto

Monia asioita on kuluvallakin hallituskaudella saatu järjestön aloitteesta etenemään. Tällaisia ovat mm. yrittäjävähennys tai maksuperusteinen arvonlisävero.
– Parhaillaan on etenemässä yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvan parantaminen vastaamaan yleistä oikeustajua.
Edunvalvonnan saavutusten kuvaamisen tekee vaikeaksi mm. se, että asiat ovat monisyisiä, usein myös yksityiskohtiin puuttuvia. Pienikin muutos on voinut vaatia suuren työn. Lopputulos näkyy lainsäädännössä, jonka yksityiskohdista ei useinkaan ole helppo saada mediaseksikästä, saati helppotajuista. Lisäksi lopputulokset ovat monen toimijan työn summaa – olkoonkin, että pienyrittäjän näkökulman edistäjänä yrittäjäjärjestö seisoo usein myös yksin.

Paikallisesti yrittäjän asian edistäminen on näkynyt esimerkiksi viime talvena Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen palvelusetelin valmistelussa. Palvelusetelikriteeristössä oli valmistelun ja poliittisen lautakuntatyön jälkeen paljon korjattavaa yritysten kannalta. Päijät-Hämeen Yrittäjien aktiivinen vaikuttaminen, tiedon hankinta ja vuorovaikutus päättäjien kanssa johti ehtojen paranemiseen. Nyt yritykset ovat uskaltautuneet palvelusetelituottajiksi runsaslukuisesti. Voittajina ovat perheet, kaupunki ja yritykset.
Jätehuollosta on vaikea saada kaikkia kiinnostavaa yhteiskunnallista keskustelua, mutta jälleen tänä keväänä Päijät-Hämeessä taisteltiin yksityisen elinkeinotoiminnan puolesta tämänkin aiheen parissa. Umpi- ja sakokaivoja tyhjentävät monet pienyritykset saivat pitää asiakaskuntansa ilman kunnalliseen järjestelmään siirtymistä ja julkista kilpailutusta.
Myös tämänkeväinen keskustelu kuntien elinkeinopolitiikasta ja suhteesta elinkeinoyhtiöön on työllistänyt järjestöä. Mielipiteitä on kerätty yrittäjiltä ja välitetty kuntapäättäjille. Järjestön paikallisyhdistykset käyvät syksynkin aikana keskusteluja kuntansa kanssa siitä, mistä aineksista yritysystävällinen kunta syntyy.

Tulipalojen sammuttamiseksi Outi Hongisto kuvaa kaikkea sitä viime hetkellä tietoon tulevaa ja toimenpiteitä vaativaa, johon on puututtava. Yksi yritysystävällisyyden peruspilari olisikin, että julkisessa päätöksenteossa avoimuus ja ennakoitavuus lisääntyisivät niin, että yrittäjänäkökulmat eivät ainakaan tarkoituksellisen toiminnan tuloksena jäisi huomiotta.

Teksti: Mikko Blomberg