Merja Ikonen on pyörittänyt Baari Jännä Jussia Lahden Vesijärvenkadulla kesäkuussa tasan 20 vuotta. Ikosen matka yrittäjänä on ollut työntäyteinen ja palkitseva, mutta nyt hän on pikkuhiljaa kääntämässä katsettaan eläkepäiviä kohti. Jostain pitäisi vain löytää yritykselle jatkaja.

Baari Jännä Jussi on perustettu vuonna 1955 ja se on sijainnut koko elinkaarensa ajan samassa paikassa Vesijärvenkadulla. Perinteinen lounasruokabaari ei tarjoile alkoholijuomia lainkaan, vaan keskittyy sen sijaan perinteiseen, suomalaiseen kotiruokaan. Ikonen valmistaa kaikki baarissa tarjottavat ruoat ja leivokset itse.

Jännä Jussissa järjestetään välillä myös merkkipäiväjuhlia, ja mahtuupa Ikosen ajalle yksi muistotilaisuuskin.

Erikoistilaisuudet pois lukien Jännä Jussissa palvellaan arkisin päiväsaikaan. Lounastajat ovat Ikosen suurin asiakasryhmä. Pienehkön tilan vuoksi välillä joutuu venymään.

”Lounasasiakkaiden määrä vaihtelee suuresti: välillä ruoka loppuu kesken jo puolilta päivin. Yksi isompi ryhmä täyttää pöydät niin, ettei tänne paljon muita mahdukaan”, Ikonen kertoo.

Koska Ikonen pyörittää toimintaa yksin herää kysymys, miten yllättävät asiakasvirrat saa palveltua ripeästi. Vastaus löytyy asenteesta ja kokemuksesta.

”Olen tehnyt tätä sen verran pitkään, että osaan hoitaa vaihtelevat tilanteet. Asiakkaat kyllä ymmärtävät, että koska olen yksin tekemässä ruokaa, niin annos ei välttämättä ole viidessä minuutissa pöydässä. He ovat valmiita vartomaan, kun heille vain kertoo rehellisesti tilanteesta. Vakioasiakkaat tuntevat kuviot muutenkin.”

Kaksi omistajaa olisi hyvä. Kaikkea ei jaksa eikä pysty tekemään yksin.

Muun toiminnan ohessa Ikonen pyörittää myös pitopalvelua. Pitopalvelu myy ennen kaikkea juhlatilaisuuksiin ja yritystapahtumiin pikkusuolaista ja -makeaa.

”Välillä illalla tulee puhelu, että ehtisikö vielä tekemään aamuksi pullaa.”

Ikonen ehtii, ja asiakkaat kiittävät. Mutta välillä väsyttää. Siksi Ikonen on sitä mieltä, että jatkajia olisi hyvä olla kaksi.

”Kaksi omistajaa olisi hyvä, vaikkapa pariskunta. Kaikkea ei jaksa eikä pysty tekemään yksin. Esimerkiksi markkinointipuoli jää nyt paitsioon. Kahdella yrittäjällä olisi myös mahdollisuus pitää paikkaa viikonloppuisin auki ja vuorotella vapailla.”

Jännä Jussin pyörittäminen sopii ahkeralle

”Tässä saa tehdä kovasti töitä, jos tällä konseptilla haluaa toimintaa pyörittää ja viedä eteenpäin.”

Ikosen mukaan hän laittaisi lounaalle noutopöydän, jos aikoisi jatkaa toimintaa vielä muutamankin vuoden pidempään. Nyt jokainen annos viedään pöytään erikseen, joka luonnollisesti kuormittaa noutopöytää enemmän.

Jatkajan Ikonen voi ottaa baarilleen vaikka heti, mutta vuosi alkaa olemaan maksimiaika. Sen jälkeen Ikonen haluaa keskittyä johonkin muuhun.

”Minua on aina kiinnostanut lähimmäispalvelu vapaaehtoistyönä. Yrittämisen kanssa samaan aikaan se ei onnistu, työtunnit loppuvat kesken. Sitten on tietysti harrastuksia, jotka on jääneet taka-alalle viime vuosien aikana. Olen harrastanut esimerkiksi tanssia, lenkkeilyä, hiihtämistä ja pyöräilyä.”

Yrittäjyyden palkkatyöstä erottaa Ikosen mukaan vastuu kaikesta sekä työtuntien laskemattomuus.

”Vaikka on minulle palkkatöissäkin sanottu, että hoidan työt ihan kuin yrittäjä itse. Olen sen ajan ihminen, joka on joutunut tekemään paljon töitä ja saanut jo kotona sellaisen kasvatuksen, että työt pitää hoitaa kunnolla ja olla ahkera menestyäkseen elämässä.”

Kun Ikonen itse alkoi Jännä Jussin yrittäjäksi, ei hän liiemmälti saanut vetoapua edelliseltä yrittäjältä. Tätä perinnettä hän ei kuitenkaan halua laittaa kiertoon.

”Autan seuraavaa yrittäjää mielelläni alkuun kaikessa paikan pyörittämiseen liittyvissä asioissa”, Ikonen vakuuttaa.

Teksti: Mikko Blomberg
Kuvat: Siiri Saarnikko