Uudet toimintatavat organisaatiossa vaativat uusia ajattelumalleja

483

Yrittäjä kysyy:

Olen saanut jo pitkään kasvattaa muiden ihmisten avulla ymmärrystäni siitä, mikä tuottaa menestystä ja onnistumista. Ensin pari vuosikymmentä kysynnän luomista työstäen ja nyt ihmisosaamisen kehittäjänä.

”Ihmiset tekevät, ihmiset ostavat ja ihmiset myyvät” on lause, joka mielestäni kiteyttää olennaisen.

Asiakkaideni tavoitteena on löytää juuri omalle tiimille/organisaatiolle sopiva tapa toimia kohti haluttua päämäärää. He tarkastelevat yhteistä toimintaansa ja tutkivat vaihtoehtoisia tapoja toimia. Uuden kokeilemisen kautta opitaan myös tulevia tilanteita varten. Tämä auttaa pärjäämään joustavasti tässä monimutkaisessa maailmassa.

Millaisia havaintoja teidän tutkimusryhmänne on tehnyt tästä tärkeästä aiheesta? Kaikenlainen uusi tutkimustieto ja kirjallisuus kiinnostavat minua ammatillisesti erittäin paljon, koska asiakasorganisaatioideni lisäksi haluan tietysti kehittää myös itseäni jatkuvasti.

Tuija Tähtinen
Yritysvalmentaja
Valmennuksen Vire Oy

Lahden Yliopistokampus vastaa:

Kiteytyksesi on aivan ytimessä, ja yhdessä tekeminen on nykyorganisaatioiden perusosaamista. Kollegat, asiakkaat ja muut sidosryhmät toimivat tärkeinä peileinä jokaisen omille näkemyksille, usko­muksille ja toimintatavoille. Vasta ajattelumallien, mielikuvien ja yleistysten tiedostaminen yhdessä ja ääneen sanoittaminen antavat tilaa uusille ajattelumalleille ja mahdollistavat vaihtoehtoisia tapoja toimia.

Tätä voidaan kutsua myös reflektiiviseksi dialogiksi, joka on pohjimmiltaan yhdessä ajattelemista ja reflektiivisen työotteen kollektiivinen muoto. Reflektiivisyys on sinulle varmasti tuttu termi, ja lopulta kyse on yksinkertaisista asioista, vaikka termi kieltämättä onkin pienoinen sanahirviö.

Reflektiivisyys ei ole sisäsyntyistä, vaan täysin opeteltavissa oleva taito. Tutkimushankkeeseemme osallistuneilta esimiehiltä kerätyn palautteen perusteella nimenomaan omakohtaisen tekemisen ja kokeilemisen kautta he oivalsivat syvällisemmin reflektiivisyyden ”idean” ja potentiaalin.

Reflektiivisyys ei ole ylimääräinen aikaa vievä tekniikka, vaan uusi näkökulma ajattelemiseen ja toimimiseen, uusi työn tekemisen tapa. Alkuun pääsee yksinkertaisimmallaan pohtimalla osaako vuorovaikutustilanteissa kuunnella ja antaa tilaa muille, ja osaako sanoittaa omat ajatuksensa rakentavassa hengessä.

Pohjimmiltaan kyse on vain pienistä arkisista kokei­luista, joilla on kuitenkin ratkaisevan isoja vaikutuksia.

Reflektiivistä dialogia voi lisätä muun muassa seuraavin keinoin:

  • Kokemusten vaihtaminen ja tarinoiden kertominen
  • Yhdessä ääneen ajatteleminen
  • Kriittisten tilanteiden analysointi ja niistä yhdessä oppiminen
  • Sparrausharjoitukset
  • Ajatus-/käsitekarttojen, symbolityös­kentelyn ym. havainnollisten menetelmien hyödyntäminen

Lisätietoa ja esimerkkejä reflektiivisistä työkaluista löytyy Refinno-tutkimusryhmän kirjoittamasta Vauhtia pysähtymisestä -kirjasta.

Olemme puhumassa näistä aiheista myös Lahden Tiedepäivässä 9.11. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Minna Saunila
Erikoistutkija
School of Business and Management
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti