Lahden ammattikorkeakoulun työkyky- ja tuottavuusvalmennuksen tavoitteena on parantaa metallialan tuottavuutta tukemalla yritysten työkyvyn johtamista sekä työntekijöiden terveyttä, fyysistä toimintakykyä ja itsensä johtamisen taitoja. Kävimme kurkkaamassa, miten projekti starttasi Oilonilla Lahdessa.

Lahden ammattikorkeakoulun lehtori, tutkija Ilkka Väänänen kertoo kaksivuotisen hankkeen olevan nyt puolimatkassa. Se on suunnattu teolisuusyrityksille ja nimenomaan metallialalle henkilöstön ikääntymisen ja miesvaltaisuuden vuoksi.

– Metallialan työntekijät ovat potentiaalinen kohderyhmä, jossa työntekijän työkyvyllä on suora merkitys tuottavuuteen ja kyseessä on fyysisesti raskas työ. Metallialalla työskentelevä keski-ikäinen mieshenkilö ei ole se tyypillisin omasta terveydestään ja työkyvystään huolehtiva ihmistyyppi.

Hankkeessa kartoitetaan mitkä ovat yrityksen ja yksilöiden tavoitteet ja näiden pohjalta luodaan toimenpide- tai menetelmäsuosituksia. Hanke palvelee yrityksiä henkilöjohtamisen alueella tuottaen yritykselle tietoa päätöksenteon tueksi.

Tavoitteena on saada aikaan ”työkalupakki”, josta yritys tai yksilö voivat valita apuvälineitä oman työkykynsä ja tuottavuuden edistämiseen, ylläpitämiseen sekä kehittämiseen.

– Tavoitteena on saada aikaan ”työkalupakki”, josta yritys tai yksilö voivat valita apuvälineitä oman työkykynsä ja tuottavuuden edistämiseen, ylläpitämiseen sekä kehittämiseen.

LAMK:n toteuttamaan hankkeeseen osallistuvien yrityksien tavoitteet lähtevät heidän omista strategioistaan.

– Useimmiten yrityksen tavoitteena on tuottaa omistajilleen taloudellista voittoa. Tuottavuutta voidaan parantaa sekä kuluja vähentämällä että tuottoa lisäämällä. Yksilön ymmärtäessä oman työnsä merkityksen osana kokonaisuutta tuottavuus kehittyy.

Käytännössä hanke kestää kussakin yrityksessä puoli vuotta. Siihen kuuluvat esimerkiksi työkykymittaukset ja työpistekartoitukset.

– Työpistekartoituksissa katsotaan työympäristöä, työergonomiaa työn kokonaisuuden kannalta: onko siinä mahdollisesti uhkatekijöitä, voitaisiinko työskentelyasennoilla ennalta ehkäistä rasitusvammoja, onko työ yksipuolista vai onko siinä vaihtelua.

Konkreettisia työkaluja

Oilin Groupin henkilöstöpäällikkö Tuija Timonen kertoo, että Oilonilla työntekijöiden hyvinvointiin pyritään kiinnittämään huomiota kokonaisvaltaisesti. Siitä kumpusi myös idea lähteä mukaan työkyky- ja tuottavuusvalmennukseen.

Kaikki muut voivat vaihtua; työpaikat, asunnot puolisot ja muut, mutta kroppaa et vaihda.

– Kaikki muut voivat vaihtua; työpaikat, asunnot puolisot ja muut, mutta kroppaa et vaihda. Työntekijällä on tietysti tietty velvollisuus pitää huolta itsestään ja työkyvystään henkilökohtaisesti, mutta työnantajana pyrimme erilaisin keinoin tukemaan työntekijöidemme työkykyä. Nyt teemme pienen satsauksen, eli 12 työtuntia puolen vuoden aikana per työntekijä tähän hankkeeseen. Jos sieltä muutamankin ihmisen saisi liikkumaan enemmän tai ajattelemaan esimerkiksi ruokavaliotaan, niin se on jo ehdottomasti sen arvoista, Timonen pohtii.

Oilon osuu hankkeen kohderyhmään täydellisesti, sillä yrityksen tuotannon puolen työntekijäryhmä on miesvaltainen ja ikääntyvä. Oilonilla koko Suomen henkilöstöstä on vain 15% naisia.

Timosen mukaan fyysistä työtä tekevän hyvinvointia tekevälle työpäivistä palautuminen ja työssä jaksaminen ovat merkittäviä tekijöitä hyvinvoinnissa. Oilonilta työkyky- ja tuottavuusvalmennukseen osallistui tuotannon puolelta 35 ihmistä, täysin vapaaehtoisesti. Työkyky kiinnostaa siis myös työntekijää. Työnantajan näkökulmasta Timonen aikoo kiinnittää huomiota siihen, onko puolivuotisella valmennuksella vaikutuksia esimerkiksi sairauspoissaoloihin.

– Toivon, että tästä projektista kehittyy konkreettisia työkaluja, joita voidaan monistaa toisiin yrityksiin.

Teksti ja kuvat: Mikko Blomberg