Lahden seudun kunnat selvittävät elinkeinotoimen järjestämisestä sekä kuntayhteistyön kehittämistä ja rahoittamista vuoden 2018 aikana. Suurennuslasin alla ovat muun muassa Ladecin ja Lahti Regionin tulevaisuus. Selvityksen tavoitteena on huomioida myös LUT/LAMK-korkeakoulujärjestelyn sekä vuoden 2020 alusta määrään astuvan maakuntauudistuksen vaikutukset Päijät-Hämeessä.

Lahden kaupungin yhteyspäällikkö Mari Kuparisen mukaan yrittäjiä ja muita sidosryhmiä kuullaan ennen päätösten tekemistä.

Lahden kaupunki on ilmaissut tavoitteekseen, että kuntien tiivis yhteistyö ja toimintojen yhteinen organisointi jatkuvat maakunnan elinkeinotoimessa, matkailun edistämisessä ja markkinoinnissa myös vuoden 2018 jälkeen. Lahden kaupungin yhteysjohtaja Mari Kuparisen uudelleenjärjestelyssä ei ole edetty vielä konkretiaan, vaan vielä ollaan suunnitteluasteella.

– Olemme käyneet keskustelua ja järjestäneet seminaarin aiheesta, joissa osallistujina olivat kaikki Päijät-Hämeen kunnat sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Keskustelussa esiin nousseet asiat olivat Ladecin ja Lahti Regionin nykyiset tehtävät ja niiden tulevaisuus: mitkä tehtävistä ovat sellaisia yhteisen toimijan pitäisi jatkossakin tehdä, onko sellaisia tehtäviä, joita kunnat haluaisivat jatkossa tehdä enemmän itse ja onko kaikki tehtävät ylipäätään tarpeellisia.

Seminaarissa mukana ollut MDI Konsulttitoimisto Eero Holstila tekee keskusteluiden pohjalta ehdotuksen uudelleenjärjestelystä maaliskuun loppupuolella. Tyhjiössä päätöstä ei tehdä, sillä Kuparisen mukaan ennen ehdotuksen valmistumista kuullaan sidosryhmiä.

– Prosessiin ennen maaliskuun loppua sisältyy erilaisia työpajoja niin yrittäjien kuin korkeakoulujen edustajien kanssa. Kuntien tavoitteena on kuulla yhteistyötahoja ja yhteistyökumppaneita.

Maailman muutos on niin nopeaa, että uudenlaisia tarpeita syntyy jatkuvasti.

Kuparisen mukaan muutoksia muuttamisen ilosta ei ole luvassa, vaan kaikilla toimilla pyritään kehitykseen.

– Maailman muutos on niin nopeaa, että uudenlaisia tarpeita syntyy jatkuvasti.  Jotta näihin tarpeisiin pystytään vastaamaan, täytyy nykyisiä toimintamalleja pohtia kriittisesti ja selvittää ovatko ne parhaat ratkaisut myös vastaisuudessa.

Lahden kaupungin tahtotila uudistuksessa on sovittaa palvelut tulevaan maakunta-uudistukseen ja sen mukana tulevaan kasvupalvelu-uudistukseen.

– Nämä uudistukset muuttavat täysin sen, minkälaista työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa valtio, ja tulevaisuudessa maakunta, tulee tällä alueella tekemään, ja miten se käytännössä toteutetaan. Kunnilla on ollut tarvetta harkita näitä järjestelyjä ja miettiä sitä, että mitä tehdään kunnan omana työnä ja mitä tehdään yhteisesti jonkun toisen tahon, mahdollisesti yhtiön kautta. Huomioon täytyy ottaa vielä kaupungistuminen ja siinä vielä suurkaupungistuminen, eli se, että Suomen väkiluku kasvaa Helsingissä, Tampereella, Turussa, eikä juuri muualla.

Perinteinen elinkeinopolitiikka on lähtenyt siitä, että sillä pyritään luomaan työpaikkoja, mieluiten teollisia työpaikkoja. Tämä ei ole Kuparisen mukaan välttämättä tilanne tulevaisuudessa.

– Ne elinkeinopolitiikan välineet, jotka olemme aikaisemmin luoneet eivät välttämättä ole täysin relevantteja nykytilanteessa. Sen takia meidän täytyy miettiä tarkoin sitä, mitä me teemme tulevaisuudessa alueen elinvoiman parantamiseksi.

Kuparisen mielestä Päijät-Hämeen alueella ei ole varaa keskinäiseen nokitteluun. Näin näkee myös Lahden kaupunginhallitus.

Haluamme että kunnat tekevät jatkossakin yhteistyötä.

– Meillä on kaupunginhallituksen päättämä yhteinen tahtotila siitä, että yhdessä me olemme vahvempia. Haluamme että kunnat tekevät jatkossakin yhteistyötä, toivottavasti vielä enemmän. Jos Lahdella menee hyvin, niin se hyvä valuu myös ympäristöön. Kannusteita yhteistyöhön on löydettävissä tilastollisistakin faktoista. Karkeasti sanottuna Lahti on Päijät-Hämeessä ainoa paikka, joka on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja jolla on edes hieman potentiaalia kasvaa myös tulevaisuudessa.

Laadukas yritysneuvosto vaatii Kuparisen mielestä ainakin jonkinlaisen yhteisen ratkaisun.

– Laadukasta yritysneuvontaa ei pysty antamaan ihan kuka tahansa, emmekä me löydä osaavia tekijöitä jokaiseen kuntaan. Meidän pitäisi koota resursseja niin, että tässä maakunnassa olisi ainakin yksi paikka tarjoamassa palvelua, jolla voi pärjätä tulevaisuudessa yritysten välisessä kilpailussa. Palvelun laatua on paremmat mahdollisuudet pitää yllä ja kasvattaa, jos teemme asioita yhdessä ja kokoamme resurssit yhteen.

Rinna Ikola-Norrbacka uskoo vuorovaikutukseen

Asikkala ei kuulu Ladeciin, mutta on osa Lahti Regionia. Asikkala kuitenkin ostaa esimerkiksi uusien yrittäjien aloituspalveluita Ladecilta. Asikkalan elokuussa virkaan astunut kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka uskoo kuntayhteistyön kehittymiseen tulevaisuudessa, vaikka kaikki ei olisikaan heti ruusuilla tanssimista.

Yhteistyö on ainut järkevä tapa mennä eteenpäin niin kuntana kuin maakuntanakin, toteaa Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka

– Yhteistyö on mielestäni ainut järkevä tapa jatkossa mennä kuntana ja maakuntana eteenpäin. Totta kai jotain asioita voidaan tehdä yksinkin, mutta isossa mittakaavassa pyrkimys täytyy olla se, että yritetään löytää mahdollisimman paljon synergiaa ja viedä asioita yhdessä eteenpäin sen sijaan, että kyräiltäisiin toisiamme.

Ikola-Norrbackan mukaan ainoa tie yhteistyöhön käy vuorovaikutuksen kautta.

– Mitä enemmän toimijat hakevat toimivia yhteistyömalleja, sitä enemmän tarvitaan keskustelua ja vuorovaikutusta. Jos yhdessä todetaan haluavamme jotain, silloin meidän täytyy myös antautua siihen, että luotetaan toisiimme riittävästi. Jos yhteistyötä lisätään, näen isona asiana luottamuksen rakentamisen. Sehän ei tapahdu päivässä eikä kahdessa, eikä edes vuodessa, mutta jostain täytyy alkaa.

Lahti Regionin ja Asikkalan yhteistyö liittyy Ikola-Norrbackan mukaan ennen kaikkea näkyvyyteen.

– Minun arvioni mukaan Regionilla on viime aikoina ollut meidän suuntaamme hyvin avoin asenne yhdessä tekemiseen ja siinä, mitä voisimme tehdä paremmin. Minä uskon, että sillä on iso merkitys, että he ottavat vastaan myös kriittistä palautetta.  Keskustelu on parasta silloin, kun se tehdään yhdessä kuntien ja paikallisten yrittäjien kanssa.

Yhteistyö konkretisoituu esimerkiksi tapahtumina Asikkalassa.

– Olemme tunnistaneet kehittämiskohteita, joista olemme keskustelleet yrittäjien kanssa paljon ja sitä kautta välittäneet viestiä kuntana Lahti Regionille. Ei yksin riitä, että Asikkala huutaa, et hei me ollaan hyvä kunta, tulkaa meille. Matkailuyrittäjätkin hyötyvät siitä, että meillä on kattojärjestö, jonka kanssa voimme kehittää toimintaa.

Yrittäjänäkökulma: Minna Patosalmi, Ferroplan

Ladec kattaa tällä hetkellä Lahden, Hollolan ja Orimattilan. Orimattilassa toimivan Ferroplanin toimitusjohtaja Minna Patosalmi pitää Ladecia tärkeänä yhteiskumppanina, jonka toiminta on korvaamatonta esimerkiksi alueen pienten yritysten vientiponnistuksissa.

Ferroplanin toimitusjohtaja Minna Patosalmi: Päijät-Häme on talousalueena niin pieni, että yksin tekeminen ei tuo kellekään yhtään mitään.

– Emme ole pelkästään ottamassa vastaan palvelua vaan pystymme myös tarjoamaan. Olemme olleet Ladecin mukana reissuissa ja he ovat käyneet meillä ulkomaalaisten vieraiden kanssa tutkimassa meidän ratkaisujamme.

Patosalmen mielestä Orimattilan jääminen pois Ladecista olisi suoranainen katastrofi.

– He pystyvät tarjoamaan palveluita niin laajalla skaalalla, että minun on vaikea edes kuvitella toimintaamme ilman heitä. Ladecista on ollut meille valtava apu.
Kuntayhteistyössä myös Patosalmi uskoo yhdessä tekemisen voimaan.

– Tarvitsemme koko Suomen mittakaavassa entistä enemmän voimien yhdistämistä. Täällä on pieniä yrityksiä, jotka eivät yksin pärjää maailmalla mitenkään. Ladecin tyyppinen toimija on hyvä siinä, että se yhdistää meitä pieniä yhteen, saman keskustelupöydän ääreen. Jos lähdetään tekemään yksin ja itsekkäästi, niin tästä ei tule yhtään mitään.
Patosalmen mielestä myös Heinola olisi hyvä saada takaisin mukaan Ladeciin.

– En ole kiinnostunut politiikasta, mutta jo ihan kansantalouden ja bisneksen tekemisen kannalta on huono asia, että Heinola ei ole mukana.  Siellä on hyviä, isoja firmoja, jotka pitää saada mukaan.

Talousalue on Patosalmen mukaan sitä vahvempi, mitä enemmän kuntia saadaan mukaan yhteiseen tekemiseen.

– Me olemme talousalueena niin pieni, että jos me ruvetaan tässä jokainen tekemään omaa juttua, niin eihän se tuo kellekään yhtään mitään. Ja jos me valitsemme Orimattilaan esimerkiksi yhden asiamiehen, jonka pitäisi hoitaa kaikkia näitä asioita sen sijaan, että olemme mukana Ladecissa, ei siitä tulee mitään. Ei se yksi ihminen voi olla kaikkien alojen asiantuntija, joka hoitaa kaikki verkostot, järjestää seminaarit ja yhdistää kaikkia yrityksiä. Osaaminen ja resurssit loppuvat auttamatta kesken.

Pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuuksia kartoittaa esimerkiksi vientimarkkinaa omin voimin.

– Yrityksillä ei ole riittävästi taloudellisia resursseja tai henkilöstöä. Ladecista saamme valtavan määrän asiantuntevuutta ja verkostoja niin sanotusti omiin riveihin. Ja jos heillä ei sellaista henkilöä ole, he tuntevat jonkun jolta voi kysyä. Siinä piilee yhteistyön voima.

Tavoitteeksi seudullinen elinkeinopolitiikka

Lahden seudun kunnat ovat päättäneet tehdä selvityksen elinkeinotoimen järjestämisestä ja rahoittamisesta vuoden 2018 aikana.  Selvityksessä on määrä tarkastella elinkeinotoimen, matkailun edistämisen ja maakunnan markkinoinnin kokonaisuutta. Pyrkimyksenä on ottaa huomioon LUT/Lamk-korkeakoulujärjestelyn ja vuoden 2020 alusta toteutuvan maakuntauudistuksen vaikutukset.

Muun muassa Lahden kaupunki on ilmaissut tavoitteekseen, että kuntien tiivis yhteistyö ja toimintojen yhteinen organisointi jatkuvat maakunnan elinkeinotoimessa, matkailun edistämisessä ja markkinoinnissa myös vuoden 2018 jälkeen.

Vuosien ajan Lahden alueen elinkeinokehittämisen ydintoimijana on ollut Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, jossa kuntayhteistyö on ratkaistu yhtiömuotoisella rakenteella. Palvelujen piirissä oleva alue on vaihdellut vuosien aikana supistuen viime vuosina Lahteen, Orimattilaan ja Hollolaan.

Uutta elinkeinotoimen ja matkailun kehittämisen järjestämisratkaisua pohdittaessa yrittäjäjärjestö haluaa kuntien asettavan tavoitteekseen nykyistä laajemman yhteistyön – parhaimmillaan maakunnan laajuisena.

Lähtökohtana ei tulisi olla kuntakohtainen eikä pelkästään Lahden kaupungin varaan jäävä rakennetarkastelu, vaan asiakkaiden, yritysten ja alueen elinvoimaa parhaiten palveleva kehittämisnäkökulma ja palvelutarjonta. Yritysten kannalta hyvin toimivia palveluja ei tule itsetarkoituksellisesti muuttaa.

Teksti: Mikko Blomberg