Kiireinen työelämä, avokonttorien hälinä, puhelimen piippaukset
ja monen asian tekeminen yhtä aikaa kuormittavat aivojamme ja muovaavat niitä. Keskittymisvaikeudet ovat osa arkea ja hälytystilasta palautuminen saattaa tuntua mahdottomalta tehtävältä. Marraskuun lopussa järjestetyssä Käytä päätäsi paremmin!
-tapahtumassa Ravintola Voitossa Lahdessa haettiin ratkaisuja ajattelun solmukohtiin.

Aivojen hyvinvointi ja tasapainoinen käyttö ovat tärkeässä roolissa kaikilla elämänalueilla, eikä vähiten yrityksen pyörittämisessä. Aivotaidoista puhunut neuropsykologian erikoispsykologi ja Aivotaidot-kirjan kirjoittanut Nina Uusitalo kertoi, että toisin kuin monesti ajatellaan, myös aivotaidot ovat opeteltavissa olevia taitoja.
Aivojen järkiosan lisäksi päässä vaikuttavat myös tunneaivot sekä liskoaivot, joista jälkimmäiset reagoivat kognitiivisten aivojen signaaleihin melko suorasukaisesti. Näin käy esimerkiksi tilanteissa, jossa ihminen ajattelee itsensä ”solmuun” stressitilanteissa: järkiaivoilta välittyvä hätä vaikkapa hoitamatta jääneestä työtehtävästä kertoo aivojen primitiivisille osille hälyttävää tietoa, joka aiheuttaa myös fyysisiä oireita.

Uusitalon mukaan aivojen kokonaisvaltaisen käytön resepti koostuu aivojen kaikkien osien tehokkaasta yhteistyöstä. Yksinkertaistettuna ohje on rauhoittaa liskoaivoja, ruokkia tunneaivoja ja haastaa järkiaivoja.
– Kun alemmat osat ovat kunnossa eikä niillä ole mitään hätää, saadaan kognitiiviset taidot kokonaisvaltaisesti käyttöön, Uusitalo kertoo.
Miten kokonaisvaltainen pään käyttäminen sitten onnistuu? Aivot tarvitset riittävästi unta ja ravintoa. Näiden lisäksi aivoille tekevät hyvää fyysinen aktiivisuus, mielihyvää tuottavat toiminnot ja joutenolo.
– Myös älyllinen ponnistelu on aivoiksi hyvälle, varsinkin jos ponnistelua ei tarvitse tehdä työssä. Käytännössä tämä voi olla vaikka sudokujen tai ristikkojen ratkaisua.
Ylirasitusta kannattaa kuitenkin välttää, sillä ylikuormitus ja yksipuoliset virikkeet ovat huonoksi aivoille. Yrittäjät ovat työssään usein alttiita nimenomaan näille asioille.

Eväitä palautumiseen
Tapahtumassa puhui myös 4event Oy:n palvelujohtaja, kauppatieteiden maisteri Maria Mikkonen. Hänen puheenvuoronsa käsitteli palautumista.
Yrittäjälle tärkeitä ovat niin fysiologinen kuin psyykkinenkin palautuminen. Fysiologiseen puoleen kuuluvat energiavarastojen täydennys ja autonomisen hermoston toiminta, psyykkiseen esimerkiksi irrottautuminen työstä, rentoutuminen ja hallinnan tunne.
– Hyvässä kunnossa olevat ihmiset palautuvat paremmin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, Mikkonen kertoo.
Palautumiseen riittävät hyvät peruspilarit, eli terveellinen ravinto, uni ja fyysinen kunto.
– Taikatemput eivät auta, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Esimerkiksi kahvilla pystyy huijaamaan itselleen hieman lisäaikaa huonosti nukutun yön jälkeen, mutta pidempiaikaiseksi avuksi siitä ei ole.
Palautumista voi tapahtua isompien rentoutumishetkien lisäksi myös työpäivän aikana. Lounas- ja kahvitauko sekä esimerkiksi spontaanit tauot, kuten työkaverin kanssa jutustelu, auttavat palautumaan työpäivän aikana.
– Moni ajattelee, ettei ole aikaa pitää taukoja, mutta kannattaa ennemminkin miettiä miten pieni tauko tehostaa lopputyöpäivää.
Miten elintapoja sitten voi muuttaa jos palautumisen kanssa on ongelmia? Mikkosen mukaan parannuksien kanssa ei kannata ahnehtia. Sen sijaan on suositeltavaa valita 1-2 parannusta kerrallaan ja keskittyä niihin.
– Pitää olla itselleen armollinen repsahduksien suhteen, sillä ne kuuluvat muutokseen. Kannattaa myös miettiä, jaksanko tehdä valittua aktiviteettia pitkäjännitteisesti vai lopahtaako innostus.

Tilaisuudessa kuultiin myös Työeläkeyhtiö ELO:n kuntoutuspäällikkö Asko Mustosta. Mustonen puhui yrittäjien ammatillisesta kuntoutuksesta sekä yrittäjän eläketurvasta.

Tapahtuman järjestivät
Päijät-Hämeen Yrittäjät ja Fennia.

TEKSTI: Mikko Blomberg | KUVA JA GRAFIIKKA: ANNA AALTO