Suomen Yrittäjien työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen vieraili Päijät-Hämeen
Yrittäjien toimistolla 15.11. kertomassa yritysten välisien sopimuksien tärkeydestä.

Yritysten välisissä sopimuksissa ei ole kuluttajansuojaa. Sopijaosapuolet ovat tasavertaisia, jolloin sopimusehtojen merkitys korostuu verrattuna yrityksen ja kuluttajan välisiin sopimuksiin.

Jos kaksi tai useampi yrittäjä työskentelee samassa yrityksessä, kannattaa solmia osakassopimus. Osakassopimukseen kirjataan esimerkiksi työvelvoite, voitonjako, riitatilanteet, erimielisyydet, kilpailukielto.
– Osakassopimus kannattaa tehdä myös ennalta tuttujen toimijoiden kanssa, Rytkönen kehoittaa.

Osakeyhtiön ollessa kyseessä on erityisen tärkeää muistaa, ettei osakeomistus velvoita mihinkään, ellei siitä ole erikseen sovittu: ilman erillistä sopimusta osakkeet ovat vapaasti luovutettavissa eikö osakeomistus itsessään velvoita työntekoon.

Sopimuksen synty ja sitovuus
Sopimusoikeuden keskeisimmät periaatteet ovat sopimusvapaus, sopimusten sitovuus ja muotovapaus. Tyypillisimpiä sopimustyyppejä ovat kirjallinen tai suullinen sopimus sekä tarjous-tilaus-tilausvahvistus.
– Käytännössä suulliset sopimukset ovat heikommassa asemassa, koska sopimusten syntymistä on vaikea myöhemmin todistaa, toteaa Rytkönen.
Yrityksen puolesta sopimuksen voi sitoa henkilö, jolla on lakimääräinen edustusoikeus. Yleensä tämä on esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajalla tai hallituksella.
– Sopimuksen pätemättömyysperusteet voivat olla esimerkiksi edustusvallan puute tai sopimuksen olosuhteisiin liittyvät perusteet. Pätemättömyys johtaa siihen, ettei toista osapuolta voida velvoittaa sopimuksen mukaiseen suoritukseen. Sopimus voi olla pätemätön joko kokonaan tai osittain.

Sopimusrikokset ja seuraukset
Sopimusrikkomus tarkoittaa sitä, että sopimuksen tehnyt osapuoli ei täytä sopimukseen kirjattua velvoitetta. Keskeisimmät sopimusrikkomukset ovat suorituksen viivästyminen tai virhe sovitussa suorituksessa.
Ostajan näkökulmasta sopimusrikkomuksen seurauksena on ostajan esimerkiksi virheen korjaaminen, uusi toimitus tai hinnanalennus. Sopimusrikkomustilanteessa myyjällä on oikeus vaatia kauppahinnan maksamista tai pidättyä omasta suorituksestaan. Sopimusrikkomus voi johtaa sopimuksen purkamiseen.
– Sopimusrikkomuksesta aiheutuva rangaistus kannattaa määrittää erikseen. Sopimukseen voidaan määrittää esimerkiksi vahingonkorvausta tai sakkoa sopimusrikkomustilanteissa. Esimerkiksi myynnin menetyksestä syntyviä vahinkoja voi kuitenkin olla vaikea näyttää toteen, joten sopimussakko on monesti parempi vaihtoehto.

Sopimusrikkomukseen on reagoitava nopeasti ja kirjallinen muoto on suositeltavaa. Seurauksen valitsee lähtökohtaisesti rikkomuksesta kärsinyt osapuoli. Ankarimpien seuraamusten käyttö vaatii painavammat perusteet.
Myyntipuhelut esimerkiksi erilaisiin rekistereihin ovat monelle tuttuja. Puhelimessa tehdyt sopimukset sitovat osapuolia ja niiden tekeminen on täysin sallittua. Yritysten välillä etämyyntisopimukset ovat heti sitovia, eikä niillä ole lakiin perustuvaa yleistä peruuttamisaikaa.
– Puhelimitse solmitun sopimuksen sisällön näyttäminen voi olla hankalaa. Tilausvahvistuksella voidaan vahvistaa puhelimessa tehty sopimus ja sen ehdot.

TEKSTI: Mikko Blomberg